Uus perhe, uudet kujeet...

Terveppä terve!

Eli nyt on New Jersey jäänny taakse ja perhe vaihtunu. Tällä hetkellä istun takapihalla kirjottamassa tätä ja kattelen samalla mahtavia näköaloja. Jos kirjottasin tätä etupihalla kattelisin samalla vuoria.

Näköala takapihalla

Eli Perjantaina 14.päivä oli aamulla klo 10:50 lento Newarkista ensin Houstoniin ja sieltä sitte lento Colorado Springsiin. Ku päästiin koneeseen Newarkissa ni näytti siltä että oltas jopa päästy lähtee pikkasen etuajassa, mut sitte siellä oliki muutama muuki kone jonossa, no siinä sitte jäätinki aikataulusta jälkee vuoroa odotellessa. Sitte ku vihdoin ja viimein päästii ilmaa ni taivas oli melkein pilvetön ja sain muutaman hyvänki kuvan koneen ikkunasta. Mulla oli lapsia istumassa edessä takana ja vieressä. Vieressä istuvat lapset oli tosi kiltisti ja ku ne kysy multa apua kuulokkeiden solmuissa ni autto han mielellää. Ne ei huudellu tai pyöriny ämpäriinsä älyttömästi, vaa kattelia Ipadejä tai jotain ohjelmaa koneen valikoimista. Mun takana istuva lapsi potki vähän väliä sitä mun tuolia ja edessä oleva alko oksentelee laskeutumisen aikana. No sitte ku päästiin Houstonin päähän ja alko laskeutuminen no eihän sekää menny ihan aikataulussa. Mulla oli alunperin 45 minuuttii aikaa vaihtoaika. Siin vaiheessa ku pääsin koneesta ulos ni mulla oli noin viistoist minuuttii aikaa jäljellä ennenku ne sulkee portit ja munhan piti siis vaihtaa terminaalia, me  laskeuduttiin E-terminaaliin ja mun seuraava lento lähti B-terminaalista, ja terminaalin vaihtaminen onnistu vaan lentokentän omalla metrolla, eli mun piti ensin löytää se mistä se metro lähtee ja sit löytää se toinen portti, eiköhän se portti sit ollu ku ihan toisessa päässä koko terminaalia. No sit ku pääsen vihdoin ja viimein sinne portille ne se virkailija ilmottaa et kone lähti just. Meinas ottaa vähän päähän. Onneks seuraavaan koneesee mahtu viel, ni se varas mulle siin saman tien paikan ilman kyselyjä. Sain siis hengailla Houstonin lentokentällä reilut kaks tuntii ennen ku se seuraava lento lähti. Kävin sit siin kaikessa rauhassa rauhassa syömässä ja odottelin et pääsis koneesee. Coloradoon pääsin vihdoin joskus puol kaheksan aikaa illalla, mua kentällä oli vastassa host äiti, nuorin lapsista ja host isän äiti.

Kassit pakattu

New York City Skyline one more time

Bye New York and New Jersey

Maybe Texas

Cloudy Texas

Houston or somewhere close

Siinä näyttäs melkeinpä jokaisen talon pihalta löytyvän uima-allas

Uus huone, on vähän isompi ku edellinen

Ja toisest suunnast

Ensimmäinen asia minkä näin ku astuin koneesta ulos ja katoin ikkunasta ni oli noi vuoret. Niitä ei voi olla huomaamatta. Tää kaupunki on vuorien juurella. Noi vuoret kuuluu siis Rocky Mountainin vuoristoon, Toi vuori mikä on tossa suoraan ku katot ovesta ulos, on nimelta Cheyenne mountain ja sen takana on vuori nimeltä Sugarloaf mountain. Ja sit tost näkyy Cheyennen vieressä sellanen ku The Horns. Mut se tunnetuin vuori mikä täällä Colorado Springsin kohalla sijaitsee on Pikes Peak.

Ainut kuva minkä oon ottanu vuorista tällä hetkellä. Tää on otettu oven suusta talon sisäpuolelta.  Eilen olisin saanu hyviä kuvia vuorista mut ei ollu kamera mukana, puhelimel ei oonistunu. 

No mutta siis Perjantai illalla ei tapahtunu paljoo, juteltii ja tutustuttii, otettii rennosti. Lauantaina aamulla heräsin kuuden puol seiskan aikaa, ilman herätys kelloo. Coloradohan on kaks tuntii New Jerseyy jäljessä et kello oli kaheksan puol yheksän mun aivojen mukaa. Lauantai-aamu otettii suht rauhallisesti, lasten mummo teki banaani pancakesejä, oli muuten tähän asti parhaimman makuset pancakesit mitä oon täällä syöny ja kahviki on tuoretta, kone jauhaa pavut ennen jokaista kupillista. Tuore kahvi on paras kahvi. Aamupalan jälkee lähettii hakemaa mulle ja lasten mummolle kulkuluvat armeijan alueelle. Mulla on lupa voimassa 90 päivää. ja ku se menee umpee ni mun pitää hakee uus lupa, ja siinä vaiheessa mun pitää uusii ajokorttiki siinäki on 90 päivää aikaa hakee uuden osavaltion ajokortti. Lasten mummo tarvi vaan siks päiväks luvan koska oltii menossa myöhemmin päivällä viettämää nuorimmaisen synttäreitä keilahallille mikä oli armeijan alueelle. Tän mun uuden host perheen äiti tekee töitä armeijalle, siks mulla on kulkulupa sille alueelle. Kulkulupa haku reissun jälkee käytii vähän ajelemassa ja kattelemassa paikkoja. Synttärit alko puol yhen aikaa ja loppu puol neljän aikoihin. Juhlintojen jälkee käytii shoppailemassa targetista mulle lisää henkareita ja huoneesee pikku roskis. Pääsin ajamaa ekaa kertaa täällä olessa. Noi tiet tuntuu täällä paljon isommilta, mut veikkaan e se johtuu siitä et tääl ei oo nii ruuhkasta verrattuna New Jerseyyn. Lauantaina loppuilta otettiiki sit rennosti. Sunnuntaina tänne oli tulossa ihmisiä pääsiäis brunssille puol yhentoista aikaa, meit oli tääl melkein 20 ihmistä saman katon alla. syömisten jälkee kaikki lähti jollekki toiselle naapurustolle easter egg scavenger huntille, Mä päätin skipata sen ja lähtee yksin ajelulle ja tutustuu paikkoihin. Täytyhän sitä tietty lähin Starbucks metsästää myös. Sunnuntai ilta meni kans rennosti, käytii viikon aikataulu läpi ja muita asioita mitä tarvi tietää.

Maisema kuvia, Lauantai-illalta

Lauantai-ilta edellee

Maanantaina mun työt alko 6:30, ensimmäinen asía mitä teen on otan kupin kahvia, siin vaiheessa ku oon ehkä noin puoles välis kuppia käyn herättämässä keskimmäisen, joka oli viel unessa. Muut oli jo alakerrassa syömässä aamupalaa. Lapsien pitää joka aamu tyhjentää tiskikone ja ulkoiluttaa ja ruokkii koira. Niillä on vuoro listat kuka tekee minäki päivänä ja mitä. Koulu alkaa kaheksalta ja loppuu kolmelta. Koulun jälkee tehtii läksyt ja pelattii vähän Unoo.

Perheen koira Roxy tykkää makoilla auringossa

Toinen paikka mikä näyttää olevan tosi suosittu

Viiden aikoihin lähettii ajelee vanhimman jalkapallo harkkoihin, sinne ajaa noin 45 minuuttii. Sillä aikaa ku se oli harkoissa, me käytii hakemassa mulle sim- kortti puhelimee ja käytii samalla reissulla kattoo paljon maksais aurinkolasit vahvuuksilla ja tarviiko mun käydä silmälääkärissä ensin. Löyty ihan kivan näköset lasit ja ne maksais melkein puolet siitä mitä joutus maksaa Suomessa. Jäin viel miettimää että haluunko ne vai katonko jos löytys jostain viel halvemmat tai löytyskö lähempää paikka mist vois käydä ostaa lasit. Host äiti sano et se voi kattoo armeijan aluueelta jos sielt löytys viel halvemmat. Tääl on tosi voimakas aurinko ja tuuli ni tulin siihen tulikseen et satsaan mielummin kunnon aurinkolaseihin mitkä suojaa silmiä paremmin. Mulla alkaa silmät vuotaa tai kuivuu tääl, ni mietin et piilarit saattaa vaa pahentaa asiaa ja aurinkolasit olis parempi vaihtoehto. Jalkapallo harkat loppu puol kasin aikaa ja takas kotona oltii puol ysin tienoilla.

Mulla alkaa viikolla joka päivä työt 6:30  ja iltasin loppuu 8:30, päivällä mulla on vapaata sillon ku lapset on koulussa.

Tää Coloradon ilmapiiri vaikuttaa rennommalta/rauhallisemmalta verrattuna New Jerseyyn. Yritän kannella kameraa mukana ja napsia kuvia aina ku pystyn.

Talk to you soon.

-Johanna-

Viikonloppukurssi part 1: Washington D.C. Monuments and Memorials

Tereve taas...

Taas mennään ajassa taaksepäin nyt mennää marraskuuhun asti.
Elikkäs Viikonloppureissu Washingtoniin oli osa mun opiskeluja. Mun pitää saada 6 creditiä opiskelusta täältä ekalta vuodelta. Ja tolt viikonloppu kurssilta sai 4 creditiä ja siihen kuulu kolme sunnuntaita teoriaa ja kahen päivän reissu washingtonii. Teoriatunnit on pääasiassa historiaa, käytii läpi presidenttejä, monumenttejä, muistomerkkejä ja muuta vastaavaa mikä liittyy alueeseen. Tunnit sisälsi ryhmätöitä, perus teoriaa, keskustelua ja videoiden kattelua. Vikalle teoriatunnille tuli läksyks tehä esitelmä, sai valita et tekeekö jonkin sortin muistomerkin (jollekki lempipaikalle tai asialle tai mille nyt ikinä halus, sai ite päättää) tai kirjottaako yhestä presidentin vaimosta esitelmän. Mä valitsin Presidentin vaimo esitelmän, kirjotin amerikan ensimmäisen presidentin vaimosta Martha Washingtonista.

Martha Washington

Matka sinne D.C:hen oli marraskuun 12-13.päivä. Herätys lauantai aamuna oli joskus seiskan luokkaa. Bussi lähti puol kymmenen aikaa New Brunswickista. (Ajamiseen sinne menee noin 45 minuuttia.) Hannan host-isä oli luvannu olla meijän kuski ja heitti meijät bussille sinä aamuna, ettei tarvii miettii mitä tekee auton kanssa. Eli bussi lähti siinä vähän puol kymmenen jälkee liikenteeseen New Jerseyistä ja perille D.C:n päästiin yhen aikaa. D.C.n päässä syötiin pikaseen lounas ennen ku lähettii oppaan kanssa kiertelemään, ekana ajeltii Capital buildingin edestä ja siitä mentii valkoselle talolle napsimaa kuvia, sen jälkee ajeltii World War II muistomerkille ja jalkauduttiin. Käveltii muistomerkiltä toiselle oppaan kanssa. Käytiin melkeinpä kaikki muistomerkit mitä löytyy National Mallin ympäriltä. Hotellia kohti lähettii ajelee joskus viiden tienoilla, matkalla hotellille käytiin vielä pysähtymässä Martin Luther King Jr. muistomerkillä. Meijän hotelli oli Virginian puolella. Hotellille sisäänkirjautumisen jälkee meil oli vapaata aikaa, saatii loppuilta tehä mitä haluttii, osa hyppäs metroo ja lähti ettimää yöelämää, Minä ja Hanna päätettii jäädä virginian puolelle ja ettii vaa hotellin läheltä joku paikka mis kävis syömässä dinnerin. Väsymys otti voiton, mullaki oli joku nuhan tai flunssan jälki meinigit häiritsemässä. Se osottu mikkasen hankalaks lauantai iltana ilman varausta. mut löydettii yks paikka ihan hotellin nurkilta. Muutama muukin kanssa matkustaja oli löytäny tiensä samaa paikkaa syömää. Syömisen jälkee mentii takas hotelli huoneesee ja valmistauduttii nukkumaan menoa varten ja otettii rennosti.

Sunnuntai aamulla herättiin noin kaheksan tienoilla, laitettiin ittemme valmiiks, kamat kasaa ja lähettii ettimää aamupala paikkaa. Meille annettiin kolme vaihtoehtoo sunnuntai aamulle, eka oli et hyppäät siihen bussiin ja lähet käymään vielä parilla muistomerkillä ja voit jäädä Arlingtonin hautausmaalla pois ja tulla national mallille metrolla tai jatkaa matkaa bussissa national mallille asti ja siellä lähetee kiertelemään missä haluu, toinen oli että tuot kamat bussiin ja lähet omin toimin national mallia kohti ja kolmas oli että jäät hotellille nukkumaa siihen asti kunnes huone piti luovuttaa ja tulla omin toimin kamojen kanssa national mallille. Me päätettii Hannan kanssa mennä bussilla Arlingtonin hautausmaalle asti , kierrellä siel hetki ja hypätä metron kyytii sit sielt. Metro kyydin jälkee käveltii vähän national mallia pitkin ja käytiin museossa viettämässä aikaa. Kaikkiin museoihin Washingtonissa on ilmanen sisäänpääsy.  Siel on tietty sellanen turvatarkastus minkä läpi pitää mennä mut mieluumin tekee sen ku maksaa ittensä kipeeks et pääsee kiertelee museossa. Syötiin lounas siel museon kahvilassa, kahvila ei ehkä oo oikee sana, ruokala ehkä kuvaa paremmin. Syömisen jälkee kierreltii hetki viel ja sen jälkee lähettii ettii air and space museota, minkä edestä meijän bussi sit lähti kotia kohti kolmen tienoilla.

Ilmavoimien muistomerkiltä näkyy Pentagon.

Ajettii Pentagonin vierestä.

Kennedy 

Meijän Washington viikonlopulle sattu hyvät säät, aurinko paisto eikä mittarin lämpötilatkaa ollu liian kylmät päivä aikaa. Suosittelen kyl käymää washingtonissa jos vaan pystyy, ei sielä varmas olis tullu käytyy ellei ottanu tota viikonloppu kurssia mihin kuulu matka. 

Seuraavaan kertaa,
-Johanna-